Käyttöasteseuranta auttaa tarkastelemaan laitteiden eli Spottien käytössäoloa. Tuloksia tulkitaan yhdessä Spotin tilahistorian ja käyttöaikataulun kanssa. Tilastot-taulukon valitun ajanjakson luvut ja Spotin Käyttöaste-yhteenvedon kalenterijaksot ovat eri näkymiä.

Avaa tilastot ja valitse ajanjakso

  1. Avaa selaimen navigoinnista Kohteet ja laitteet → Kohteet, laitteet, kalusto → Käyttöasteseuranta.
  2. Valitse Tilastot-välilehti.
  3. Valitse taulukon yläpuolella olevasta Tilastot valitulta aikaväliltä -valikosta ajanjakso. Omia päivämääriä varten valitse Aikavälillä... ja anna alku- ja loppupäivä viereiseen Aikaväli-kenttään. Kalenterivalinta rajaa toisen päivämäärän enintään kuuden kuukauden päähän ensimmäisestä.
  4. Etsi Spotti sen sarakeotsikon alla olevalla haulla tai rajaa listaa Kansio-sarakkeen valinnalla. Kansiorajaus sisältää myös valitun kansion alikansiot.
  5. Tarkista prosenttien lisäksi Tunnit käytössä, Tunnit poissa käytöstä, Määritelty käyttöaika, Käyttöaikataulu ja rivin Ajanjakso.

Oletuksena käytössä on viikon haku. Viikon, kuukauden, kolmen kuukauden, kuuden kuukauden ja 12 kuukauden valinnat ovat liukuvia hakuja nykyhetkestä taaksepäin, eivät edellisen kalenteriviikon, -kuukauden tai -vuoden tuloksia. Haku ulottuu tämän päivän loppuun, mutta tämän päivän laskettuja tietoja ei tavallisesti vielä ole.

Rivin Ajanjakso kertoo mukana olevien päivätietojen ensimmäisen ja viimeisen päivän. Se ei takaa, että jokaiselta niiden väliseltä päivältä on tietoja. Tilastojen näkyvyys rajautuu kansioihin, joihin sinulla on käyttöoikeus. Spotin oman käyttöastehistorian avaaminen edellyttää käyttöoikeutta kyseiseen Spottiin.

Käyttöaika-% on oletusarvoisesti piilotettu sarake. Avaa sarakevalinta taulukon otsikkorivin sarakkeita esittävästä kuvakkeesta ja valitse Käyttöaika-%. Kuvake on taulukon viimeisessä sarakkeessa; vieritä tarvittaessa vaakasuunnassa oikealle.

Spotin Käyttöaste-yhteenveto

Avaa Spotin tiedot Tilastot-taulukon Spotin nimilinkistä. Avaa Perustiedot-välilehdellä aluksi suljettu Käyttöaste-osio. Osio näkyy vain, jos Spotille on liitetty käyttöaikataulu suoraan. Pelkkä kansion tai palvelun kautta peritty aikataulu ei tuo osiota näkyviin, vaikka Spotista olisi tilastotietoja.

Osion Päivä, Viikko, Kuukausi ja Vuosi näyttävät kunkin jaksotyypin viimeisimmän tallennetun käyttöasteprosentin. Ne eivät seuraa Tilastot-taulukon aikavälivalintaa eivätkä kuvaa keskeneräisen kalenterijakson kertymää.

  • Päivä: viimeisin laskettu päivätulos. Tavallinen päivittäinen käsittely laskee edellisen päivän.
  • Viikko: kalenteriviikon maanantaista sunnuntaihin ulottuva tulos. Se muodostetaan sunnuntain päivätietojen käsittelyn yhteydessä.
  • Kuukausi: kalenterikuukauden tulos. Se muodostetaan kuukauden viimeisen päivän käsittelyn yhteydessä.
  • Vuosi: kalenterivuoden tulos. Se muodostetaan vuoden viimeisen päivän käsittelyn yhteydessä.

Esimerkiksi sunnuntai käsitellään tavallisesti maanantaina, joten päättyneen viikon tulos muodostuu silloin. Kooste käyttää olemassa olevia päivätietoja: jakson päättyminen ei takaa, että sen jokaiselta päivältä on laskettu tietoja.

Yhteenveto ei tarkista tuloksen tuoreutta eikä näytä sen päivämäärää. Luku voi siksi koskea vanhempaa jaksoa esimerkiksi aikataulun päätyttyä. Ei vielä tietoja tarkoittaa, ettei kyseisen jaksotyypin tallennettua tulosta löytynyt. Tallennettu nollatavoitteen tulos puolestaan näkyy arvona 0 %.

Viikko-, kuukausi- ja vuosiprosentti lasketaan jakson käytössäolotuntien summasta jaettuna tavoitetuntien summalla, kerrottuna sadalla. Se ei ole päiväprosenttien keskiarvo. Yhteenveto ei näytä Käyttöaika-%:a eikä konetuntimittarin lukemaa.

Päivittäisten tuntien mallissa on tärkeä ero: päivän tallennettu käyttöaste rajataan 100 prosenttiin, mutta tavoitteen ylittäviä aktiivisia tunteja ei leikata tavoitetuntien tasolle. Viikko-, kuukausi- ja vuosiyhteenveto käyttää tuntisummia ilman 100 prosentin kattoa. Jos viikon ainoan positiivisen tavoitepäivän tavoite on 8 tuntia ja aktiivinen aika 20 tuntia, päivän käyttöaste on 100 %, mutta viikkoyhteenveto on 20 ÷ 8 × 100 = 250 %. Muiden päivien nollatavoitteet eivät lisää tuntisummia. Saman viikon Tilastot-taulukko näyttää suoralla päivittäisten tuntien aikataululla 100 %.

Mistä laskennan lähtötiedot tulevat?

Käyttöasteen tulkinta edellyttää, että laitteelle on määritetty oikea tavoiteltu käyttöaika ja sen tilamuutokset on kirjattu oikein. Esimerkiksi tuotantokäytöstä poistuneen laitteen jättäminen aktiiviseksi voi vääristää tarkastelua.

Tavallisessa päivittäisessä laskennassa käytetään kyseisenä päivänä voimassa olevaa aikataulua: ensisijaisesti Spotille asetettua, seuraavaksi sen oman kansion aikataulua ja viimeiseksi palvelunlaajuista aikataulua. Haku ei etene ylempien kansioiden aikatauluihin. Aloitus- ja lopetuspäivä kuuluvat voimassaoloon. Ilman soveltuvaa aikataulua päivälle ei muodostu käyttöastetta.

Jos aikataulussa on parillisten ja parittomien viikkojen määritykset, käytettävä viikko määräytyy kalenteriviikon numerosta, ei aikataulun aloituksesta kuluneista viikoista. Molemmat laskentatavat käyttävät valitun viikon omia poikkeusaikoja.

Tilastoissa näkyvä Käyttöaikataulu kertoo tämänhetkisen voimassa olevan aikataulun; se ei yksin todista, millä asetuksilla vanhat tuntitiedot muodostettiin. Myös taulukon päivittäisten tuntien erityiskäsittely perustuu Spotin nykyiseen suoraan aikatauluasetukseen. Asetuksen vaihtuminen voi siten muuttaa vanhojen tuntitietojen esitystapaa. Aikataulun kohdistaminen on kuvattu ohjeessa Miten määritän Spotin käyttöaikataulun?

Käyttöasteseuranta ja Konetunnit ovat eri asioita. Konetunteihin kirjataan laitteen mittarilukema. Käyttöasteseurannan lähtötietoja ovat käyttöaikataulu ja Spotin tilat: aktiiviseksi merkitty laite voi kerryttää laskennallista käyttöaikaa, vaikka sen fyysinen mittari ei etenisi.

Selaimen Aktiivinen-tilan nimi on Androidissa ja iOS:ssä Käytössä. Ei käytössä tarkoittaa samaa tilaa kaikissa näissä käyttöliittymissä. Selaimen Viallinen on mobiilissa Vikatilassa. Mobiilissa tallennetut tilamuutokset ovat saman palvelimen tilahistorian ja käyttöastelaskennan lähtötietoja.

Miten päivän tila päätellään?

Molemmat laskentatavat käyttävät samaa lähtötilan päättelyä. Päivää edeltävän viimeisen tilatapahtuman jälkeinen tila määrää päivän aloitustilan myös silloin, kun päivällä ei ole yhtään tilamuutosta. Päivän aikana tila vaihtuu kirjattujen tapahtumien ajankohtina.

Jos aiempaa tapahtumaa ei ole mutta päivällä on tapahtumia, aloitustilaksi oletetaan Aktiivinen. Jos päivällä ei ole tapahtumia eikä aiempaa tapahtumaa löydy, käytetään koko historian ensimmäisen tapahtuman lähtötilaa. Vasta jos sekään ei ole saatavilla, käytetään Spotin nykytilaa. Nykytila ei siis yleisesti syrjäytä vanhempaa kirjattua tilaa.

Tavallinen Spotin tilan muuttaminen muodostaa tilahistoriatapahtuman taustalla. Vaihto Ei käytössä- ja Viallinen-tilojen välillä ei kuitenkaan muodosta omaa tapahtumaa. Muutoslokista ei siten voi päätellä jokaista näiden kahden tilan välistä vaihtoa. Molemmat ovat laskennassa poissaolotiloja.

Päivittäiset tunnit -aikataulu

Tässä laskentatavassa viikonpäivälle annetaan tavoitetuntimäärä ilman tarkkoja käyttövuoron kellonaikoja. Päivään osuvan poikkeusajan kellonaikojen välinen tuntimäärä vähennetään tavoitteesta, kuitenkin enintään nollaan asti. Kellonaika ei rajaa toteutuneen käytön laskentaa. Jos päivään sopii useita poikkeuksia, käytetään ensimmäistä soveltuvaa poikkeusta tallennetussa järjestyksessä.

Poikkeuksen päivämäärävälin alku- ja loppupäivä kuuluvat mukaan. Kuukausittainen toistuvuus kohdistuu samoihin kuukauden päivien numeroihin ja vuosittainen samoihin päivä- ja kuukausinumeroihin. Poikkeus muuttaa tavoitetta, ei Spotin tilahistoriaa.

Kun päivän tavoite on suurempi kuin nolla, käytössäoloa kertyy vain Aktiivinen-tilassa vietetystä ajasta koko vuorokauden aikana, tavallisesti enintään 24 tuntia. Ei käytössä-, Viallinen- ja Poistettu käytöstä -tiloissa vietetty aika ei kerrytä tämän laskentatavan aktiivisia tunteja.

Kun päivittäisten tuntien aikataulu on asetettu suoraan Spotille, Tilastot-taulukon luvut tarkoittavat seuraavaa:

  • Määritelty käyttöaika: valitun ajanjakson laskettujen päivien tavoitetuntien summa poikkeusten jälkeen.
  • Tunnit käytössä: näiden päivien aktiivisten tuntien summa. Se voi ylittää tavoitetunnit.
  • Tunnit poissa käytöstä: jokaiselta päivältä lasketaan 24 tuntia miinus päivän aktiiviset tunnit. Tästä otetaan mukaan enintään kyseisen päivän tavoitetunnit ja vähintään nolla tuntia. Päivien tulokset lasketaan yhteen.
  • Käyttöaste-%: Tunnit käytössä ÷ Määritelty käyttöaika × 100, enintään 100 %.
  • Käyttöaika-%: (Määritelty käyttöaika − Tunnit poissa käytöstä) ÷ Määritelty käyttöaika × 100, enintään 100 %.

Esimerkki: päivän tavoite on 8 tuntia ja Spotti on aktiivinen 20 tuntia. Tunnit käytössä on 20, Tunnit poissa käytöstä on 4 ja Määritelty käyttöaika on 8. Käyttöaste-% on 100 %, koska tavoite ylittyy. Käyttöaika-% on (8 − 4) ÷ 8 × 100 = 50 %. Ensimmäinen prosentti vertaa aktiivisia tunteja tavoitteeseen, toinen vähentää tavoitteesta koko vuorokauden poissaoloajan tavoitetunteihin rajattuna. Käyttöaika-% ei siis ole aktiivisen ajan osuus 24 tunnista.

Nollatavoite: jos päivän tavoite on nolla, myös päivän käytössäolo- ja poissaolotunneiksi sekä käyttöasteeksi tallennetaan nolla, vaikka Spotti olisi aktiivinen. Päivä ei lisää ajanjakson tuntisummia. Jos koko tarkasteltavan aineiston tavoitetuntien summa on nolla, Käyttöaste-% on 0 % ja Käyttöaika-%:n kohdalla näkyy viiva.

Aikapohjainen aikataulu

Aikapohjainen aikataulu määrittää käyttöajat kellonaikoina. Määritelty käyttöaika muodostuu aikataulun käyttöjaksoista poikkeusaikojen jälkeen. Loppukellonaika 23:59 käsitellään vuorokauden loppuna.

Poikkeus vähentää vain käyttöjakson kanssa yhteisen ajan: se voi poistaa jakson, lyhentää sitä tai jakaa sen osiin. Kaikki päivälle soveltuvat poikkeukset käsitellään. Monipäiväisessä poikkeuksessa sama kellonaikaväli käsitellään erikseen jokaisena päivänä; myös kuukausittainen ja vuosittainen toistuvuus huomioidaan. Päällekkäiset käyttöjaksot yhdistetään, jotta samaa aikaa ei lasketa kahdesti.

Laskenta muodostaa jokaisesta Ei käytössä- tai Viallinen-tilassa vietetystä jaksosta poissaoloa. Siitä vähennetään vain aikataulun jäljelle jäävien käyttöjaksojen sisälle osuva aika. Myös peräkkäiset poissaolotilat käsitellään: vaihto niiden välillä ei aloita käytössäoloa. Aikataulun ulkopuolella vietetty poissaoloaika ei pienennä käyttöastetta.

Esimerkki: käyttöaika on klo 8–16 eli 8 tuntia. Laite on Ei käytössä klo 6–10 ja Viallinen klo 10–12, minkä jälkeen se on aktiivinen. Aikataulun sisäinen poissaolo on klo 8–12 eli 4 tuntia. Tunnit käytössä on 4, Tunnit poissa käytöstä 4 ja Käyttöaste-% on 4 ÷ 8 × 100 = 50 %.

Poistettu käytöstä -tilaa käsitellään eri tavalla: se ei itsessään muodosta aikapohjaista poissaoloa. Jos Ei käytössä- tai Viallinen-tila vaihtuu siihen, aiempi poissaolo päättyy vaihtohetkeen. Tämän jälkeen aikataulun tunnit voivat jälleen tulla lasketuiksi käytössäoloksi, vaikka laite ei olisi todellisessa käytössä. Poistettu käytöstä -tilaa ei siksi pidä tulkita tämän laskentatavan poissaolotilaksi.

Tilastojen Tunnit käytössä on aikataulun tunneista poissaolojen jälkeen jäävien tuntien summa. Tunnit poissa käytöstä on tavoitetuntien ja käytössäolotuntien erotus. Käyttöaste-% on Tunnit käytössä ÷ Määritelty käyttöaika × 100. Kun tavoitetuntien summa on nolla, tulos on 0 %. Käyttöaika-%:a ei lasketa tässä laskentatavassa, joten sarakkeessa näkyy viiva.

Aikavyöhyke ja kellonsiirrot

Päivälaskenta käyttää palvelun aikavyöhykettä. Aikapohjaisessa mallissa aikataulun kellonajat tulkitaan siinä aikavyöhykkeessä ja tunnit lasketaan todellisesta kuluneesta ajasta. Tilatapahtumien tarkat ajankohdat säilytetään; niihin ei lisätä kiinteää kahden tunnin siirtoa.

Kevään kellonsiirrossa olematon aikataulun kellonaika siirretään eteenpäin kellonsiirron verran. Jos loppuaika on tämän jälkeen sama kuin alkuaika tai sitä aikaisempi, jakson kesto on nolla. Syksyllä kahdesti esiintyvästä kellonajasta käytetään aloitukseen ensimmäistä ja lopetukseen jälkimmäistä esiintymää. Suomessa esimerkiksi klo 1–4 kestää kevään kellonsiirtopäivänä 2 tuntia ja syksyn kellonsiirtopäivänä 4 tuntia.

Päivittäisten tuntien tavoite ja poikkeusten tuntivähennys pysyvät kellonsiirrosta riippumattomina tuntimäärinä. Toteutuneessa ajassa on kuitenkin rajoitus: kokonaan aktiivinen tapahtumaton päivä saa 24 tuntia myös kellonsiirtopäivänä. Tapahtumia sisältävällä päivällä aktiiviset jaksot lasketaan tapahtumien välisestä kuluneesta ajasta, mutta päivän summa rajataan 24 tuntiin. Tilastotaulukon poissaolokaava käyttää aina 24 tuntia. Päivittäisten tuntien tulosta ei siksi pidä tulkita kaikissa kellonsiirtotilanteissa vuorokauden todellisen pituuden mukaiseksi mittaukseksi.

Ajanjakson prosentti ja perityn aikataulun rajoitus

Tilastot-taulukon prosentti lasketaan valitun ajanjakson olemassa olevien päivätietojen tuntisummista. Se ei ole päiväprosenttien tavallinen keskiarvo. Päivittäisten tuntien laskennassa yhden päivän tavoitteen ylittävät aktiiviset tunnit voivat siten tasata toisen päivän vajetta ennen ajanjakson käyttöasteen rajaamista 100 prosenttiin.

Kansion tai palvelun kautta perityssä päivittäisten tuntien aikataulussa on poikkeama: päivätunnit lasketaan päivittäisten tuntien säännöllä, mutta Tilastot-taulukko valitsee prosenttien käsittelyn Spotin suoran aikatauluasetuksen perusteella. Kun Spotilla ei ole omaa aikataulua, käyttöaste voi siksi ylittää 100 %, poissaolotunnit lasketaan tavoitetuntien ja aktiivisten tuntien erotuksena ja ne voivat olla negatiivisia. Käyttöaika-% jää tällöin viivaksi.

Aiemman esimerkin 8 tavoitetuntia ja 20 aktiivista tuntia näkyvät tällaisessa perityssä aikataulussa käyttöasteena 250 % ja poissaolotunteina −12. Negatiivinen luku ei tarkoita todellista negatiivista poissaoloa. Tarkista aina sekä aikataulun laskentatapa että se, onko aikataulu asetettu Spotille vai peritty.

Taulukon Tila-sarakkeen Tavoitteessa-merkintä tarkoittaa, että laskettu käyttöaste on täsmälleen 100 %. Muut arvot saavat merkinnän Tavoitteesta jäljessä, myös edellä kuvatun poikkeaman yli 100 prosentin arvot. Merkintä ei ole Spotin käyttötila.

Käyttöasteen ja tavoitetilan suodatuksessa käytetään rajaamatonta tuntisuhdetta. Yli tavoitteen käytetty Spotti voi siksi näkyä taulukossa 100-prosenttisena mutta jäädä Tavoitteessa-suodatuksen ulkopuolelle. Tavoitteesta jäljessä -suodatus hakee alle 100 prosentin suhteita, joten yli 100 prosentin rivi jää myös sen ulkopuolelle. Tavoitetilan suodatus voi syrjäyttää samanaikaiset tunti- ja prosenttisuodattimet. Tarkista rajaukset tarvittaessa erikseen.

Pyöristys ja tuloksen tarkkuus

Päivittäisten tuntien aktiiviset aikajaksot pyöristetään neljään desimaaliin tunteina. Aikapohjaisessa laskennassa käyttöjaksojen kestot ja niiden poissaolovähennykset pyöristetään neljään desimaaliin. Tallennetut käyttöasteprosentit sekä viikko-, kuukausi- ja vuosiprosentit pyöristetään neljään desimaaliin. Spotin yhteenveto näyttää tämän tarkkuuden ilman pakollisia loppunollia.

Tilastot-taulukon käyttöaste lasketaan tuntisummista ja näytetään kahdella desimaalilla. Myös Käyttöaika-% sekä käytössäolo- ja poissaolotunnit näytetään kahdella desimaalilla. Tarkemman arvon näet viemällä osoittimen solun päälle. Näytöllä 100,00 prosentiksi pyöristyvä luku ei välttämättä ole täsmälleen 100 %, joten sen tavoitemerkintä voi olla Tavoitteesta jäljessä.

Milloin tiedot muodostuvat ja miksi historia voi muuttua?

Päivittäinen käsittely laskee edellisen päivän tiedot; edellinen päivä määräytyy palvelun aikavyöhykkeen mukaan. Tilasto ei ole reaaliaikainen näkymä tämän päivän käyttöön. Tavallinen päivittäinen käsittely ei täydennä automaattisesti aikaisempia puuttuvia päiviä.

Ei vielä tietoja tai puuttuva prosentti ei yksin tarkoita, ettei laitetta olisi käytetty. Tarkista ensin aineiston ajanjakso, käyttöaikataulu ja tilahistoria. Puuttuva päivätieto ei ole sama asia kuin laskettu päivä, jonka käyttöaste on 0 %.

Kun tallennetun tai poistetun tilahistoriatapahtuman ajankohta on tämän päivän alussa tai sitä aikaisemmin, muutos käynnistää olemassa olevien käyttöastetietojen taustalaskennan. Myös pelkkä tapahtuman syyn korjaus voi käynnistää sen. Käsittely voi muuttaa kaikkia Spotin olemassa olevia päivätietoja sekä jo muodostettuja viikko-, kuukausi- ja vuosituloksia, ei vain korjattua päivää.

Historiakorjauksen uudelleenlaskenta valitsee aikataulun erikseen jokaiselle päivälle seuraavassa järjestyksessä. Jokaisen vaihtoehdon on oltava voimassa kyseisenä päivänä:

  1. Spotin nykyinen suora aikataululiitos.
  2. Spotin oman kansion nykyinen suora aikataululiitos.
  3. Spotin aikatauluhistoriaan liitetty aikataulu.
  4. Palvelunlaajuinen aikataulu.

Jos soveltuvia historiallisia aikatauluja on useita, valitaan uusimman aloituspäivän mukainen; tasatilanteessa uudempi luontiaika ratkaisee. Peritty aikataulu voi siis osallistua uudelleenlaskentaan, vaikka Spotilla ei olisi omaa aikataulua. Tavallinen päivälaskenta ei käytä tätä aikatauluhistorian varavaihtoehtoa.

Uudelleenlaskenta ei luo puuttuvia päivätietoja tai puuttuvia koosteita. Jos päivälle ei löydy soveltuvaa aikataulua, sen aiempi päivätieto jää ennalleen. Aikatauluhistoria ei myöskään takaa alkuperäisten asetusten palautumista: nykyinen voimassa oleva Spotin tai kansion liitos ohittaa historian ja laskenta käyttää valitun aikataulun tallennettuja asetuksia. Korjaustoimet on kuvattu ohjeessa Miten korjaan Spotin tilahistoriaa?

Jos käyttöasteseuranta on nollattu

Käyttöasteen nollaus poistaa Spotin aiemman tilahistorian, aikatauluhistorian ja tallennetut käyttöastetulokset. Nykyinen tila ja nykyiset aikataululiitokset säilyvät. Nollaus ei siis tarkoita laitteen siirtämistä Ei käytössä-tilaan tai Spotin poistamista.

Seuranta alkaa uudelleen nollaushetkestä. Nollausta edeltäviä päiviä ei lasketa uudelleen. Aikapohjaisessa mallissa nollauspäivästä huomioidaan vain nollaushetken jälkeiset aikataulun käyttötunnit. Päivittäisten tuntien mallissa poikkeusten jälkeinen tavoite pienennetään jäljellä olevan päivän suhteessa ja aktiivista aikaa kertyy vasta nollaushetkestä.

Esimerkiksi tavallisena 24 tunnin päivänä klo 12 tehty nollaus pienentää 8 tunnin päivätavoitteen 4 tuntiin. Tilastot-taulukon poissaolokaava käyttää silti 24 tuntia myös nollauspäivänä. Sen Tunnit poissa käytöstä ja Käyttöaika-% eivät siksi kuvaa vain nollauksen jälkeisen seuranta-ajan poissaoloa. Nollauksen jälkeinen viikko-, kuukausi- tai vuosikooste sisältää vain jäljelle muodostuneet päivätiedot, joten sitä ei pidä verrata aiempaan kokonaiseen jaksoon tarkistamatta kattavuutta.

Varmista tulos ennen vertailua tai raportointia

  1. Tarkista valittu hakujakso ja rivin Ajanjakso. Kun tarkistat Spotin yhteenvetoa, käytä vastaavaa päättynyttä kalenterijaksoa liukuvan haun sijasta.
  2. Avaa Tilastot-taulukon Spotin riviltä Käyttöasteiden täydellinen historia. Tarkista päivämäärät, käytössäolotunnit, tavoitetunnit ja päiväprosentit. Tämä historia näyttää päivätietoja; varmista, miltä päiviltä aineistoa todella on.
  3. Avaa Käyttöasteseurannan Muutosloki-välilehti ja Spotin riviltä Täydellinen muutosloki. Tarkista tilamuutosten ajankohdat ja tilat samalta jaksolta. Yleisnäkymän viimeisin tapahtuma ei yksin riitä vanhan jakson tarkistamiseen.
  4. Tarkista aikataulun laskentatapa, voimassaolo, valitun viikon käyttöajat ja poikkeukset sekä se, onko aikataulu suora vai peritty. Laske käyttöaste jakson tarkistetuista tuntisummista ja huomioi kyseisen näkymän prosenttiraja.
  5. Jos historiaa korjattiin, avaa tiedot uudelleen taustakäsittelyn jälkeen ja tarkista muuttuneet päivät sekä koosteet. Huomioi myös mahdollinen nollaus ja kellonsiirtopäivä. Jos tulos jää ristiriitaiseksi, selvitä se tuen kanssa ennen raportointia.

Vertaa laitteita samalla ajanjaksolla ja tarkista niiden aikataulut. Ympärivuorokautiseen käyttöön tarkoitettu laite ja vain arkipäivisin käytettävä laite eivät ole suoraan vertailukelpoisia pelkän tuntimäärän perusteella. Tilastojen katselu ja rajaus eivät muuta Spotin tilaa tai historiaa.

Historian tarkastelun ja viennin tarkemmat ohjeet ovat artikkelissa Miten tarkistan käyttöasteseurannan historian ja vien tiedot Exceliin?. Tilojen muuttaminen on erillinen tehtävä: Miten muutan Spotin tilaa tai poistan sen käytöstä?